Tervetuloa eduskunnan budjettiriiheen, eiku hallituksen. Ja samalla toivotamm' tervetulleeksi hallituksen kyselytunnille, eiku eduskunnan. Ja sitten eduskunta avaa valtioneuvoston, eiku valtiopäivät. Eiku presidentti. Ja sitten kuulemme suuren valtiokunnan selonteon lainsäädöksestä, eiku valiokunnan.
Sanotaan, että kansa on vieraantunut politiikasta. Näissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten vaalivoitoksi kanavoitunut herääminen oikeastaan vain vahvistaa säännön: he tarjosivat kanavan systeemiprotestille, koska he olivat jotakin ihan muuta. He vahvistavat myös toisen säännön: sivistyneisyys, älyllisyys, valistuneisuus ja tietäminen ovat nyt harvinaisen huonossa huudossa.
Olen systemaattisesti vältellyt radion kuuntelemista, lukuunottamatta Ylen rinnakkaisohjelmaa. Vai mikä sen nimi nyt onkaan. Ne nimittäin tuovat syötteitä ulkomaailmassa vallitsevasta todellisuudesta. Kuntosaleillani ja työpaikassani kuitenkin olen saanut maistiaisia radion todellisuudesta. Tai tuskin se mikään oma sfäärinsä on, eiköhän se heijastele todellisuutta. Tosin se myös luo sitä, ainakin sen soittolistoja moni luulee ihan oikeaksi musiikiksi. Radio paitsi toisintaa, myös uusintaa vallitsevaa käsitystä todellisuutta. Se on zeitgeistmasiina.
Suomi on jakautunut kahtia. Tämä kahtiajakautuminen alkaa jo nuoruudessa. Toinen puoli on päivähoidossa lukiossa ja muussa toisen asteen opetuksessa jossa opettajilla on haasteellinen tehtävä osallistaa heitä järjestelmään, jota nuoret eivät - syystäkään - koe oikeutetuksi ja omakseen, ja toista puoliskoa koetetaan etsiä nuorisotyön ja työpajatoiminnan pariin, jossa heille kerrotaan, että osallisuus on moraalinen imperatiivi osallistua toisen asteen koulutukseen.
Kun radiojuontajat sekoilevat jotakin eduskunnan budjettiriihestä, ja vielä mukaironisesti nauravat päälle, tai pähkäilevät keskenään kaikessa älyttömyyden sosiaalipornografiassaan, että oliko se Ricky Martin Bahamasta, Buerto Ricosta vai jostakin sieltä päin, en voi tuntea myötähäpeää heidän puolestaan siitä, että heistä tulee mieleeni varhaislapsuuden ystäväni Jani, joka uskoi tosissaan, että banaanit tulevat banaanimaasta. Radio vain vahvistaa, että Suomi on banaanitasavalta, jossa 19% äänestäneistä ei edes tiedä, kuuluuko heidän puolueensa hallitukseen, jota se arvostelee eduskunnasta käsin, ja mitä eroa on eduskunnalla ja hallituksella. Isaueea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti