Nyt nähdään, mihin nk. sosiaalinen media todella pystyy ja samalla määritellään uudestaan se, millaisia "syötteitä" nk. virtuaalitodellisuudesta voi tulla ihmisten "oikeaan" todellisuuteen. Facebookissa on masinoitu protestilakkoa vastalauseeksi kansanedustajien aikeille nostaa palkkojaan. Tällaisen vaatimuksen esittäjät eivät joko ymmärrä kansanedustajan työstä mitään tai sitten he vain koettavat kalastella niillä samoilla vesillä, joista Veikkokin kerran onnistui saamaan Vennamon kalansaaliin. Yhden kerran.
Siitä periaatteesta voi toki olla vain yhtä mieltä, että ammattikunta, joka voi itse määritellä oman palkkatasonsa, on etuoikeutettu. Missään muussa mielessä kansanedustajat eivät etuoikeutettuja olekaan. He saavat kuunnella kansansa haukkuja, väistellä paparazzikuvaajia, kierrellä karvalakkilähetystöjä, mädäntyä valiokunnissa ja muissa elimissä ja koettaa pitäytyä asiallisina roskasankojournalistillekin. Minä en sellaista kauaa jaksaisi. Arvostan elämääni siksi verran paljon.
Tunnen aika monta kansanedustajaa, en kuitenkaan niin hyvin, että minulla olisi heidän elämänsä kokonaisuuden järjestämisestä kuin kalpea aavistus. Kenenkään kansanedustajan google-kalenteri ei ole minulle avoin saatikka makuuhuone, saatikka lakanat. Jos olisin työskennellyt esimerkiksi jonkun sellaisen eduskunta-avustajana, käsitykseni kansanedustajan työ(elämä)stä olisi luultavasti vielä paljon realistisempi. Sen, mitä tiedän kansanedustajista, viittaa siihen, ettei heillä ole paljon muuta elämää kuin työelämää, ja kinkkuna sohvan päälle vielä edellämainitut julkisuuden kylkiäiset ja kansansa rakkaudenosoitukset. Jos laskisi kansanedustajalle tosiasiallisen tuntipalkan, ei se nyt niin paljoa olisi.
Saatte minulta synninpäästön: nostakaa vaan palkkojanne. Jos haluatte. Ja jos uskallatte. Mutta sen teette kyllä omalla vastuullanne. Politiikan arvostus on jo nytkin niin alhaalla, ettei se tästä enää paljon pahemmas voi mennä. Ja se on teidän ansiotanne, poliitikot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti