Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

8.9.2008

Autojen vai ihmisten kaupunki?



Kirjoitus on julkaistu HS mielipidesivulla 8.9 otsikolla "Helsinkiin tilaa ihmisille, ei autoille".

Pekka Pinomaa ehdotti (HS 30.8) autoille lisää pysäköintitilaa kantakaupungista siten, että autot voisivat pysäköidä kiinni suojatien reunaan. Pinomaan mielestä tämä olisi jalankulkijoidenkin etu, sillä hänen mukaansa kadunvarsipysäköinnin kaventamat kadut olisivat turvallisia.

Pinomaa ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että kaikki jalankulkijat eivät ole täysikasvuisia ja täysivoimaisia miehiä ja naisia.

Lapsille, pyörätuolissa istuville ja hitaasti liikkuville vanhuksille pysäköidyn auton takaa syöksyvä auto voi tulla yllätyksenä, sillä edellä mainitut ryhmät eivät näe pysäköityjen autojen ylitse.

Helsingin liikenne on suunniteltu autoille, miehille, vahvoille ja nopeille, joille katvealueille ei ole merkitystä.

Uskoisin, että sellaisen ehdokkaan äänisaalis olisi vaikuttava, joka toimisi sen puolesta, että Helsinki – myös kantakaupunki - olisi lapsiperheille turvallinen paikka, esteetön asuinpaikka liikuntaesteisille ja vanhuksilla olisi mahdollisuus itsenäiseen elämään.

Tämä toteutuisi siten, että lähipalvelut määritellään ihmisoikeudeksi ja että niihin pääsee joukkoliikenteellä, jalkaisin tai polkupyörällä.

Autojen määrää on kerta kaikkiaan vähennettävä, silä kaupunkitila kuuluu kaikille, heikoillekin. Näin nekin, joilla on todellinen tarve autoon, esimerkiksi liikuntarajoitteiset, pystyisivät paremmin elämään kaupungissamme.

Ei kommentteja: