Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

21.8.2008

Kokonaisvaltaista yhdyskuntasuunnittelua

,Kun puutarhakaupungin ideaa luonnosteltiin viime vuosisadan alussa, ihanteena oli rakentaa pikkukaupunkeja raideyhteyksien päähän suurkaupungeista työpaikkaomavaraisiksi. Hyvä idea sinänsä, mutta Helsingin seudulla tämä edellyttäisi M-junan jatkamista ainakin Klaukkalaan ja Espoon junaradalle lisäraidetta Sunaan sekä raideyhteyden rakentamista Korsosta tai Keravalta Nikkilään.

Kun suunnitellaan uusia asuinalueita, samalla pitäisi miettiä paitsi liikenneyhteyksiä, myös sitä, että alueelle olisi tulossa sellaisia työpaikkoja, jotka sopivat alueen sosioekonomiseen profiiliin tai täydentävät lähialueiden palvelutarjontaa. Tämä ei tietenkään ole aivan helppoa; esimerkiksi Malminkartano rakennettiin sillä idealla, että kerrostalojen kivijalkoihin varattiin liikehuoneistoja työpajoille ja pikku putiikeille; ne vain vaativat menestyäkseen vilkasta päivittäistä elämää, jota Malminkartanon tapaisesta nukkumalähiöstä ei tahdo löytää.

On tietystikin hyvä, että seudulta löytyy työpaikkoja, mutta on kokonaan toinen juttu, millaisia. Esimerkiksi Vantaa on enemmän kuin työpaikkaomavarainen, mutta ei ole mitään takeita siitä, että alueella asuisi sellaisia ihmisiä, joille alueen työpaikat soveltuvat.

On hyvä, että työpaikkoja ja palveluita luodaan myös uusille asuinalueille, itse asiassa yhdyskuntasuunnittelullisesti välttämätöntä. Toinen asia on sitten se, ovatko palvelut sellaisia että lähialueen asukkaat voivat niitä käyttää ja onko niihin olemassa hyvät liikenneyhteydet muualta. Ruotsissa on periaate, jonka mukaan rakennettaville uusille asuinalueille pitää olla valmiina joukkoliikenneyhteys alle puolen kilometrin päässä; tosin esimerkiksi Vantaanportin ja Ylästön seutu on vähän pussissa.

Muutama viikko sitten sunnuntain Hesarissa oli juttu Ylästön uudesta pientaloalueesta, josta tehtiin uudenlaisen omakotiasumisen malli. Jutussa ihannoiden todettiin, että Jumbosta saa kaiken, ja se on vain 2 ja puolen kilometrin päässä. Kahden ja puolen! Jos lähikauppa on noin kaukana, se miltei edellyttää autoa. Alueella ei tietääkseni ole koulujakaan. Julkiset ei-kaupalliset palvelut ovat joko Myyrmäessä tai Tikkurilassa, molemmat 5-6 kilometrin päässä. Asukkaiden virkistysalue, Keskuspuisto on heti Vantaanjoen toisella puolella - toisella puolella kuntarajaa. En halua syyllistää alueelle muuttaneita, sillä alue voi olla sinänsä viihtyisä, mutta yhdyskuntasuunnitteluna näitä Ylästöjä ei pitäisi tuottaa. Bussi kyllä kuljettaa Myyrmäen ja Tikkurilan väliä, joten kunnallisiin palveluihin pääsee, mutta sitten yhteydet Helsinkiin vastaavasti ontuvat.

Vantaanportin alueen kehittäminen edellyttää M-junan jatkeen rakentamista pikaisesti, eikä lentokenttämetrokaan olisi paha, jos sille tulisi pysäkki tai kaksi Vantaan puolelle ennen lentoasemaa. Mutta tämäkään ei riitä; myös lähialueiden liikenneinfraa pitää monipuolistaa. Nyt sentään Jumboon pääsee jo jotenkin polkupyörällä Kartanonkosken ja Ylästön suunnasta, mutta jos asut esimerkiksi Siltamäessä, se matka, joka linnuntietä voi olla vain joitakin satoja metrejä, voi käytännössä olla useita kilometrejä.

Ei kommentteja: