Olen porvoolaistunut vihreä kaupunkimetsäaktivisti, kaupunkisosiologi ja -maantieteilijä, sienestyksen, musiikin ja kirjoittamisen amatööri, jalkapallon moniharrastaja, isä, ulkoilija ja hyötyliikkuja. Olen yksin itse vastuussa blogini aineistoista ja mielipiteistä. Aineiston lainaaminen ilman lupaa kielletty.

29.1.2008

Tammikuun pelaajaikkuna sulkeutuu

Tärkeimmät pelaajasiirrot tammikuun siirtoikkunan aikana merkittävissä pääsarjoissa ja maajoukkuetasolla. Lista ei ole täysin kattava, ja se täydentyy.

Jari Litmanen: vapaa agentti -> Fulham
Toni Kallio: Young Boys Bern -> Fulham
Gilberto: Hertha Berlin -> Tottenham
Jermain Defoe: Tottenham -> Portsmouth
Mesut Ozil: Schalke -> Werder Bremen
Anthony Gardner: Tottenham -> Everton
Anderson da Silva: Everton -> Barnsley
Grzegorz Rasiak: Southampton -> Bolton
Oleksander Iakovenko: Genk -> Anderlecht
Steven Davis: Fulham -> Glasgow Rangers
Afonso Alves: Heerenveen -> Middlesbrough
Paul Stalteri: Tottenham -> Fulham (laina)
David Rozehnal: Newcastle -> Lazio (laina)
Erik Hagen: Zenit st. Petersburg -> Wigan (laina)
Andy Reid: Charlton -> Sunderland
Greg Halford: Sunderland -> Charlton (laina)
Graham Kavanagh: Sunderland -> Sheffield Wednesday (laina)
Michele Pacienza: Fiorentina -> Napoli
Lubomir Michalik: Bolton -> Leeds
Evangelos Mantzios: Panathinaikos -> Eintracht Frankfurt (laina)
Stephen Makinwa: Lazio -> Reggina
Felipe Caicedo: Basel -> Manchester City
Paul Gallagher: Blackburn -> Stoke (laina)
Alan Stubbs: Everton -> Derby
Marco Pisano: Palermo -> Torino
Aimo Diana: Palermo -> Torino
Marcos Aguirre: Lanus -> Valladolid (laina)
Vladimir Manchev: Celta Vigo -> Valladolid (laina)
Sebastian Eguren: Hammarby -> Villarreal (laina)
Xisco: Villarreal -> CP Granada
Ariza Makukula: Sevilla -> Benfica
Luigi Pieroni: Lens -> Anderlecht
Manuel da Costa: PSV -> Fiorentina
Apimah Barusso: AS Roma -> Galatasaray (laina)
Michal Svec: Slavia Praha -> Heerenveen
Mohammed Kallon: Al Ittihad -> AEK Ateena
Nikolas Spyropoulos: Panionios -> Panathinaikos
Leandro Grimi: AC Milan -> Sporting Lissabon (laina)
Elliot Grandin: Caen -> Marseille
Sebastian Prodl: Sturm Graz -> Werder Bremen
Rio Mavuba: Villarreal -> Lille
Necati Ates: Ankaraspor -> Galatasaray
N' Diaye Papa Waigo -> Genoa -> Fiorentina
Rodrigo Tiui: vapaa agentti -> Sporting Lissabon
Pablo Contreras: Celta Vigo -> Braga
Laszlo Sepsi: Gloria Bistrita -> Benfica
Tim Borowski: Werder Bremen -> Bayern München (kesalla)
Dmitri Torbinski: Sparta Moscow -> Locomotiv Moscow
Cristian Maidana: Atletico Banfield -> Spartak Moscow
Emra Tahirovic: Lille -> Zürich
Guillaume Gillet: Gent -> Anderlecht
Jan Koller: Monaco -> Nürnberg
Vadis Odjidja-Odoe: Anderlecht -> HSV
Juan Krupoviesa: Boca Juniors -> Marseille (laina)
Kanga Akale: Lens -> Marseille
Dan Gosling: Plymouth -> Everton
Jonathan Pitroipa: Freiburg -> HSV
Miguelito: Benfica -> Braga
Fernando Screpis: Kaunas -> Hearts
Fabio Zamblera: Atalanta -> Newcastle
Christian Wilhelmsson: Bolton -> Deportivo la Coruna
Ederson: Nice -> Lyon
Andy Cole: Sunderland -> Burnley
Mimoun Azaouagh: Schalke -> Bochum (laina)
Alan Hutton: Glasgow Rangers -> Tottenham
Gary Cahill: Aston Villa -> Bolton
Ousmane Dabo: Manchester City -> Lazio
Wayne Routledge: Tottenha -> Aston Villa
Neil Alexander: Ipswich -> Glasgow Rangers
Lars Nilsson: St. Etienne -> AAB Aalborg (laina)
Valeri Domovchiyski: Levski Sofia -> Hertha Berlin
Bryan Arquez: DC United -> Hertha Berlin
Cesar Delgado: Cruz Azul -> Lyon
Marc Crosas: Barca - > Lyon (laina)
Erik Nevland: Groningen - > Fulham
Jimmy Kebe (Mali) -> Reading
Brede Hangeland: FC Kööpenhamina -> Fulham
Olof Mellberg: Aston Villa -> Juventus (kesällä)
Denny Landzaat: Wigan -> Feyenoord
Ruben: River Plate -> Villarreal (vuokrataan Recreativoon)
Christian Rigano: Levante -> Siena
Erik Edman: Rennes -> Wigan
David Murphy: Hibernian -> Birmingham
Hedwiges Maduro: Ajax -> Valencia
James McFadden: Everton -> Birmingham
Lucien Aubey: Lens -> Portsmouth
Djimi Traore: Portsmouth -> Rennes
Anthony van den Borre: Anderlecht -> Genova
Nicolas Anelka: Bolton -> Chelsea
Martin Skrtel: Zenit St. Petersburg -> Liverpool
Emanuel Villa: UAG Tegos -> Derby
Robbie Savage: Blackburn -> Derby
Laurent Robert: -> Derby
Helder Postiga: Porto -> Panathinaikos (laina)
Jonathan Woodgate: Middlesbrough -> Tottenham
Chris Gunter: Cardiff -> Tottenham
Mohammed Sissoko: Liverpool -> Juventus
Koki Mizuno: -> Glasgow Celtic
Georgios Samaras: Manchester City-> Glasgow Celtic
Samuel Kuffour: Roma -> Ajax
Jean-Alain Boumsong: Juventus -> Lyon
Sergio Almiron: Juventus -> Monaco (laina)
Milan Baros: Lyon -> Portsmouth
Ben Hutchison: Middlesbrough -> Glasgow Celtic
Marlon King: Watford -> Wigan
Franco di Santo: Audax Italiano -> Chelsea
Collins John: Fulham -> Watford
Roy Carroll: Glasgow Rangers -> Derby
Rolando Bianchi: Manchester City -> Lazio (laina)
Rade Prica: Aalborg AB -> Sunderland
Mile Sterjovski: Cenclerbirligi - > Derby
Christiano Lucarelli: Shaktar Donetsk -> Parma
Maynor Figueroa: Deportivo Olympia -> Wigan
Carlos Alberto: Werder Bremen -> Sao Paolo (laina)
Phil Bardsley: Manchester United -> Sunderland
Jonny Evans: Manchester United -> Sunderland
Leon Andreasen: Werder Bremen -> Fulham
Mauro Zarate: Al-Sadd -> Birmingham
Jean-Yves Mvoto: Paris Saint-Germain -> Sunderland
Marek Matejovski: Mlada Boleslav -> Reading
Matthew Sadler: Birmingham -> Watford
Neil Danns: Birmingham -> Crystal Palace
Ryan Shawcross: Manchester United -> Stoke
Tamas Kadar: Zalaegerszeg -> Newcastle
Craig Lindfield: Liverpool -> Chester (laina)
Lassana Diarra: Arsenal -> Portsmouth
Matt Taylor: Portsmouth -> Bolton
Gretar Steinsson: AZ Alkmaar -> Bolton
Branislav Ivanovic: Lokomotiv Moscow -> Chelsea
Manuel Fernandes: Valencia -> Everton (laina)
Matt Oakley: Derby -> Leicester
Andy Griffin: Derby -> Stoke
Hossam Ghaly: Tottenham -> Derby
Matthew Mills: Manchester City -> Doncaster
Danny Mills: Manchester City -> Derby
Andrew Davies: Middlesbrough -> Southampton
Phil Ifill: Tottenham -> Colchester
Peter Enckelman: Blackburn -> Cardiff
Lee Martin: Manchester United -> Sheffield United
John Halls: Reading -> Crystal Palace
Neil Kilkenny: Birmingham -> Leeds
Juska Savolainen: Tampere UTD -> Rosenborg
Fitz Hall: Wigan -> QPR
Matthew Pattison: Newcastle -> Norwich
Stanislav Varga: Sunderland ->Burnley
Sebastian Sorsa: HJK -> Leeds
Manucho: Petro Atletico Luanda -> Manchester United
Gary Speed: Bolton -> Sheffield United (laina)
Ivan Radovanovic: Smeredevo -> Atalanta
Fran Merida: Arsenal -> Real Sociedad (laina)
Anton Putsilo: Dynamo Moscow -> HSV (laina)
Wilson: Corianthians -> Genova
Michal Pospisil: Hearts -> St.Truiden
Jose Manuel Pinto: Celta Vigo -> Barcelona (laina)
Maniche: Atletico Madrid -> Inter Milan (laina)
Christian Dailly: West Ham -> Glasgow Rangers (laina)
Hogan Ephraim: West Ham United -> QPR

28.1.2008

Lumiukot Kampissa 30.1, voit voittaa ekosähköt vuodeksi!



Lääkärinkadun kallioita viime talvena, silloin kun oli edes vähän lunta.

Helsingin keskustassa, Lasipalatsin aukiolla, tempaistaan 30.1. klo 15-18 kadonneiden lumiukkojen puolesta. Kaupunkitapahtuman teema on "Ilmasto muuttuu, lumiukot puuttuu". Kilpailussa kansanedustajat vs. tutut näyttelijät vs. kaupunki vs. luonnonsuojelijat vs. opiskelijat ottavat mittaa lumiveistostaidoistaan. Tule kannustamaan joukkueita, saamaan tietoa ilmastonmuutoksesta jaäänestämään parasta lumiukkoa. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme vuoden ekosähköt Etelä-Savon energiayhtiöltä! Viestiä saa välittää eteenpäin!

21.1.2008

MA-ohjelma: "Laadukkaan asumisen Helsinki"



Kuva: Juha Jakonen

"Laadukkaan asumisen Helsinki" eli MA-ohjelma lupaa monia positiivisia asioita kaupunkiviheralueille ja kaupunki-ilmastolle. Ohjelma ottaa tavoitteekseen 5000 asunnon vuosittaisen rakentamisen Helsinkiin, mikä sinänsä on kova tavoite, jonka realistisuudesta voi olla monta mieltä, samoin niistä laskelmista, joihin tämä tavoite perustuu.

Ilmaston kannalta positiivista on, että ohjelma ottaa tavoitteekseen kaupunkirakenteen eheyttämisen, ja viheralueiden kannalta positiivista se, että ohjelma lupaa tehdä sen elinympäristön viihtyisyyttä vaarantamatta. Ohjelmassa ollaan siis tunnustettu se lähtökohta, että elinympäristö ei rajoitu neljän seinän sisälle. Sitaatti ohjelmasta:
"Kuitenkin nykyinen asumistutkimus osoittaa, että myös ympäristön ominaisuudet ja ympäristöön liittyvät mielikuvat vaikuttavat asunnon valintaan varsin merkittävällä tavalla. Osa asukkaista pitää niitä jopa asunnon ominaisuuksia tärkeämpinä."

Yhdeksi keinoksi tiivistää kaupunkirakennetta ohjelmassa mainittiin mahdollisuus rakentaa tavanomaista korkeammin; esimerkiksi Keski-Pasilan tornitaloihin olisi mahdollista asuttaa ekologisesti, ja samalla säästää jokunen lähiviheralue. Positiivista yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta on myös mahdollisuus luovuttaa tontteja omatoimiseen kerrostalorakentamiseen. Ohjelmassa luvataan, että "sekä uusilla rakentamisalueilla että täydennysrakentamisessa rakentaminen toteutetaan kuitenkin siten, että mahdollisuus nauttia lähellä sijaitsevista viher- ja virkistysalueista säilyy osana helsinkiläistä elämäntapaa."

Ohjelmassa kuitenkin mainitaan, että täydennysrakentamisen tulee tapahtua pääsääntöisesti olemassaolevien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, jo olemassaolevaa kaupunkikuvaa vaarantamatta eli muuttamatta sitä liiaksi.

Ohjelma lupaa, että koko pääkaupunkiseudun kattava maankäytön suunnitteluohjelma olisi valmistunut viime vuoden loppuun mennessä. Jos tällainen ohjelma saataisiin, vaikka myöhässäkin, olisi se askel liikenteen, asumisen, viheryhteyksien ja palveluiden käytön yhteissuunnitteluun, mitä tarvitaan pääkaupunkiseudulla, ja tällainen ohjelma toivottavasti puhaltaisi poikki esimerkiksi Espoon Histan alueen suunnittelun tai ainakin velvoittaisi jatkamaan sinne junarataa sekä suunnittelisi yhteistyössä Vantaan kanssa kunnolliset joukkoliikenneyhteydet uudelle Kuninkaantammen alueelle.

Ohjelma julistaa tavoitetilaksi ns. huippuosaavien hyvien veronmaksajien saamisen Helsinkiin, julkilausumattoman oletuksen ollessa että heitä houkutellaan rakentamalla pientaloja, mikä on tonttimaan haaskausta. Uusia pientaloja voi mielestäni rakentaa ainoastaan vanhojen pientaloalueiden täydennykseksi. Pientaloalueita rakennetaan Helsinkiin ainakin Vuosaareen, Viikinmäen länsiosaan entisen ampuraradan päälle, Myllypuron metsään rakennettavalle puukaupunkialueelle sekä Alppikylän, Ormuspellon ja Kuninkaantammen alueille.

Ohjelman mukaan suurimmat uudisrakennuskohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Sörnäisten- ja Hermanninrannassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa (Laajasalossa), Keski-Pasilassa sekä Vuosaaressa, Viikin Latokartanon aluella ja Arabianrannassa.

Ohjelma sisältää myös positiivisia liikennepoliittisia avauksia. Ohjelmassa luvataan tukea maanalaista pysäköntiä, jolloin parkkialueilta vapautuu sellaista uutta tonttimaata, joka ei ole pois olemassaolevilta viheralueilta.

MA-ohjelmaan voi tutustua klikkaamalla otsikkoa.

18.1.2008

Monttu romahti monttuun - keskustatunneli kariutuu

Stadin demareiden päätös vetäytyä Vironniemen alittavasta keskustatunnelista ansaitsee hatunnoston. Kun Helsingin vihreä valtuustoryhmä on alun alkaen vastustanut hanketta, Helsingin kaupunginvaltuuston kolmesta suurimmasta ryhmästä hankkeen taakse jää yksin kokoomus. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustatunneli jää mitä suurimmalla todennäköisyydellä toteutumatta.

Ainoastaan toista vuotta sitten tämän hukkaputken hinnaksi oltiin arvioitu noin 300-350 miljoonaa euroa; uusimpien, tämän päivän viisaudella laadittujen laskelmien mukaan hinnaksi tulisikin muodostumaan noin 500 miljoonaa euroa. Helsingin keskustatunneli olisi jäänyt kokonaisuudessaan Helsingin itsensä maksettavaksi, vaikka sen tarkoituksena olisi ollut johtaa paljolti espoolaisista ja vantaalaisista koostuva läpiajoliikenne pois Vironniemen kaduilta.

Sen sijaan musiikkitaloa ajetaan edelleenkin kuin käärmettä pyssyyn. Koska VR:n makasiinit on purettu musiikkitalon tieltä ja koska maasopimus velvoittaa Helsingin kaupunkia jyvittämään tietyn osuuden julkisesta rakentamisestaan valtiollisille rakennuksille, musiikkitalo tulee, maksoi se mitä hyvänsä. Itsekin musiikkimiehenä näen kunnollisen konserttitalon pääkaupungissamme välttämättömyydeksi, mutta mitä vikaa on Kulttuuritalossa?

Sitä en ymmärrä, miksi kustannuslaskelmia tehtäessä ei koskaan ymmärretä huomioida kustannusindeksikorotuksia; ainoa muistamani poikkeus, jolloin helsinkiläisessä merkittävässä rakennushankkeessa ollaan pysytty kustannuslaskelmien raameissa, itse asiassa alitettiinkin ne, oli Hartwall-areena.

Keskustatunnelin hautautuminen mahdollistaa sen, että vihdoinkin asioista voidaan puhua niiden oikealla nimellä. Kun Kokoomus puhuu Sostakovitsista, tarkoittaa se oikeasti leivänpaahdinta. 500 miljoonaa olisi ollut aika kallis hinta siitä ilosta, että Helsingin keskustaan oltaisiin saatu ehkä muutama sata metriä lisää kävelykatua. Nyt jää yksin Kokoomuksen tehtäväksi osoittaa se, kuinka välttämättömiä kaupunkikeskustan vetovoimaisuudelle vastoin kansainvälisiä kokemuksia autoilevat asiakkaat oikein ovat. Jos Kokoomuksen kannatus olisi 100%, ihmiseltä kai evoluution saatossa kuluisivat jalat tarpeettomina pois.

Keskustatunnelin kariutuminen tekee myös ruuhkamaksut entistäkin mahdollisemmiksi, sillä keskustatunneli olisi tosiasiallisesti helpottanut pääsyä yksityisautolla keskustaan vaikka sen sanottuna tarkoituksena oli helpottaa autojen tietä ulos keskustasta. Kaikilla liikenneväylillä on kuitenkin aina taipumus lisätä liikennettä. Keskustatunnelin kariutuminen osoittaa, että Helsingin kaupunginvaltuustossa saattaa sittenkin piillä riittävästi sellaista poliittista tahtoa, joka pitää ihmisten tarpeita ensisijaisina, nähden autot välinearvoina ihmisten liikkumiselle, ei itseisarvoina.

Hesarin uutisen ja keskustelua aiheesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

14.1.2008

Kehä kakkosen esittelytilaisuudet 15.-17.1.

Toimituksen huomio: Kehä kakkonen, joka nykyisellään on tynkä Espoon puolella, on ollut suunnitteilla jo 20-30 vuotta. Sitä ovat ajaneet etenkin Espoo ja Vantaa, Helsinki ollut vähintäänkin kriittinen. Helsinki kuitenkin on suostunut Kehä kakkosen jatkeen rakentamiseen omalle puolelleen, seurauksena sopimuksesta toteuttaa länsimetro Espoon puolelle.

Etenkin malminkartanolaiset ovat pelänneet sen aiheuttamaa lisääntyvää läpiajoliikennettä, sillä kehä kakkosen linjaus tullaan vetämään Malminkartanon ja Myyrmäen välistä. Se menee tunneliin pian Vihdintien jälkeen, palaten maan pinnalle pian M-junan linjauksen itäpuolelta, josta se jatkuu Nurmijärven-/Hämeenlinnantielle. Suunnitteilla oleva Kuninkaantammen asuinalue tulee olemaan liikenteellisesti paljolti kehä kakkosesta riippuvainen.

Vaikka tavoite, eli liikenteen sujuvoittaminen onkin sinänsä kannatettava, tavoitteen tulisi olla liikenteen vähentäminen, ei sen kannustaminen, kaikilla liikenneväylillä kun on taipumus lisätä liikennettä.

TIEDOTE 10.1.2008

KEHÄ II:N JATKEEN YLEISSUUNNITELMAA ESITELLÄÄN YLEISÖTILAISUUKSISSA 15. - 17.1.2008

Suunnitelmat Kehä II:n jatkamiseksi Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle etenevät. Vuoden 2003 ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) valitun linjauksen yleissuunnitelma on nyt valmistumassa. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit esittelevät yleissuunnitelmaa kolmessa yleisötilaisuudessa tammikuun puolessa välissä.

Yleisötilaisuuksissa Tiehallinnon ja kuntien sekä suunnitelmaa laativien konsulttien edustajat esittelevät suunnitelmaa ja vastaavat siihen liittyviin kysymyksiin. Yleisöltä toivotaan palautetta suunnitelmasta ja siinä esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Tilaisuuksissa ovat esillä väylän yleissuunnitelma sekä melutarkastelut. Tilaisuuksissa on nähtävänä väylän suunnitelmien lisäksi myös tien viereisten alueiden kaava-aineistoa.

Yleisötilaisuudet pidetään seuraavasti:
Espoo tiistai 15.1.2008 klo 18.00, paikka Karakallion monitoimitalo, Kotkatie 4
Vantaa keskiviikko 16.1.2008 klo 18.00, paikka Kilterin koulu, Myyrmäki, Iskostie 8
Helsinki torstai 17.1.2008 klo 18.00, paikka Malminkartano, Puustellin ala-aste, Puustellintie 6
Yleisö voi tutustua suunnitelmiin kello 17.30 alkaen. Esittelyn jälkeen Tiehallinnon ja kaupunkien sekä suunnitelmaa laativien konsulttien edustajat vastaavat suunnitelmiin liittyviin kysymyksiin. Tilaisuudet päättyvät kello 19.30.

Suunnitelmaratkaisuja on täsmennetty

YVA-selostuksesta vuonna 2003 saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella on yleissuunnittelussa haettu mahdollisuuksien mukaan kaupunkiympäristöön sopivia, vähemmän tilaa vieviä ratkaisuja. Viime vuoden aikana on tutkittu useita liittymäjärjestelyvaihtoehtoja sekä selvitetty tunneleiden toteuttamismahdollisuuksia. Erityistä huomiota on kiinnitetty joukkoliikenteen vaihtoyhteyksiin liittymäalueilla.
Yhteensä noin 12 km pituiselle parannettavalle ja rakennettavalle Kehä II:n osuudelle on suunniteltu kalliotunnelit Karakallion (noin 1,7 km), Hämevaaran - Lintuvaaran (noin 1,1 km) ja Honkasuon (noin 1,1 km) kohdille. Nykyisellä Kehä II:lla Hiidenkallion kohdalle rakennetaan toinen tunneli uudelle ajoradalle. Tunneleiden avulla vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melu- ja päästöongelmia.
Hankkeeseen sisältyy yhteensä 12 uutta eritasoliittymää sekä samassa yhteydessä tehtävä nykyisen Kehä II:n ja Turunväylän välisen Sepänsolmun eritasoliittymän parantaminen. Myös liittyvän katuverkon liittymiä parannetaan.

Yksi pääkaupunkiseudun kärkihankkeista

Vuonna 2007 valmistuneessa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) Kehä II:n jatkaminen sisältyy ensimmäisenä kautena (vuodet 2008-2015) käynnistettäviin hankkeisiin. Hankkeen kustannukseksi on arvioitu 530 - 560 miljoonaa euroa.

Suunnittelua ohjaavassa hankeryhmässä ovat mukana Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ja Ratahallintokeskuksen edustajat.

Kehä II:n yleissuunnitelma valmistuu maalis-huhtikuussa 2008, jonka jälkeen se asetetaan maantielain mukaisesti nähtäville ja lähetetään lausunnoille.

Kehä II:n jatkeen internetsivut ovat osoitteessa www.tiehallinto.fi/keha2, jonne pääsee klikkaamalla otsikon linkkiä.

10.1.2008

Hirvenpieru aiheuttaa ilmaston lämpenemisen

Tilastotieteen johdantokurssilla minulle opetettiin, että puhelimet aiheuttavat maksasyöpää. Tämän tarinan opetuksena oli osoittaa näennäinen tilastollinen korrelaatio, ja opettaa tulkitsemaan tilastoja. Meille opiskelijoille esitettiin kaksi käyrää, jotka esittivät puhelinkojeiden ja maksasyöpätapausten määrää. Toden totta, maksasyöpätapauksien määrää kuvaava käyrä oli samanmallinen kuin puhelinkojeiden määrää osoittava käyrä, ja näytti seuraavan sitä parin vuoden viiveellä. Puhelimet eivät kuitenkaan aiheuta maksasyöpää, vaan molempien taustalla on sama selittävä muuttuja: modernisaatio. Mittareina modernisaatiolle - joka tässä ilmenee teknis-tieteellisenä kehityksenä - voidaan pitää teknisten innovaatioiden diffuusioastetta sekä diagnostiikan kehitysastetta.

Norjan arvostetuimmassa sanomalehdessä, Aftenpostenissa, Tom Slungaard nosti hirvenmetsästäjät ilmastonmuutoksen ehkäisemisen avainhenkilöiksi. Hän väitti, että hirvi päästäää vuodessa saman verran ilmastollisesti haitallisia kaasuja ilmaan kuin 13 000 kilometriä vuodessa ajava keskivertoautoa ajava keskivertoautoilija. Anaalisten tuotteidensa aiheuttamien sulotuoksujen lisäksi hirvi pilaa ilmastoa myös syömällä happea tuottavia viherkasveja. Laskelmissa ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, että kasvit palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun, eli hirven kakka maatuu. Laskelmassa ei myöskään huomioitu sitä, että keskivertoautoilijakin on ihminen eli hän pieree.

Ehkä Tom Slungaardin - joka ei muuten kirjoituksessaan mitenkään perustellut sitä, millä hauiksilla hän oikein kirjoittaa - todellinen motiivi rohkaista hirvimetsälle oli eliminoida tieliikenteelle, muun muassa hirvimetsälle matkaaville metsästysporukoille - vaaralliset eläimet. Jos Slungaardin toive toteutuisi, silloin emme voisi ainakaan syyttää hirviä ilmastonmuutoksesta. Jäljelle ilmastoa pilaamaan jäisivät vain autoilijat.

7.1.2008

Norjalaisnimigeneraattori

















Norjalaiset ovat hiihtokansaa. Kuvassa Oddbjørn "Outokarhu" Hjelmeset. Kuvalähde: www.fasterskier.com

Norjassa muodostetaan etunimet usein liittämällä tavuja yhteen. Norjalainen nimikäytäntö mahdollistaa periaatteessa uusien nimien generoimisen siten, että nimestä voi kuulla, kumpaa sukupuolta nimen kantaja on.

Kun tuntee norjalaisen nimikieliopin, on helppoa muodostaa uusia norjalaisia nimiä. Sukupuolen kannalta määräävä on nimen jälkimmäinen osa; etuliitteet ovat usein unisex-mallisia eli käyvät kummalle tahansa sukupuolelle. Nimen takaosa kuvaa kantajansa yleisolemusta, onko hän lintu, kala, karhu, koivu tai kenties mies tai nainen, kun taas etuliite on nimen epiteetti tai attribuutti. Esimerkiksi Oddbjørn voisi olla Outokarhu.

Seuraavassa esitellään norjalaisten nimien etuliitteet. Naisille, miehille tai kummille tahansa käyvät tavut on luokiteltu omiin kategoriohinsa.

ETULIITTEET

NAISTEN

Alv
Ann
Berg
Gis
Hilde
Kjell (liitteettömänä miehen nimi)
Mari
Møy
Rann
Rønn
Sne
Sol
Svan

MIESTEN

Ed
Er
Ey
Jør
Kar
Kol
Os
Stur
Svein
Ve

UNISEX
Arn
As
Aud
Berg
Bjørn
Borg
Bryn
Dag
Ei
Eld
Gjer
Gud
Gunn
Hall
Her
Hilde
Inge
Jo
Magn
Mar
Nor
Odd
Ragn
Sig
Tor
Ås

Kun näitä etuliitteitä yhdistelee seuraaviin takaliitteisiin, saa miltei rajattomasti norjalaisia tai ainakin norjalaisilta kuulostavia nimiä (kunhan vain muistaa, että takaliite määrää sukupuolen, eikä sukupuolineutraaleja takaliitteitä ole):

TAKAOSAT

NAISTEN

Anne
Aug
Bjørg
Borg
Brigt
Dis
Elin
Elle
Frid
Gjerd
Grete
Gunn
Hild
Jerd
Laug
Ljot
Mor
Ne
Ny
Rid
Run(n)
Unn
Veig
Vor

MIESTEN

Alf
Ben
Bjørn
Brand
Dulf
Finn
Fred
Gard
Geir
Grim
Julf
Kil(d)
Kjell
Land
Leif
Leiv
Lend
Ling
Mann
Mod
Mund
Odd
Olf
Rud
Rund
Stein
Ung
Urd
Vald
Var(d)
Vild
Vin(d)
Ulf

Tyypillisiä norjalaisnimiä ovat esimerkiksi Torbjørn (mies) ja Torbjørg (nainen). Edelläkuvatun tavan lisäksi on olemassa myös autenttisia norjalaisnimiä, joita ei voi etymologisesti johtaa edellämainittujen kielioppisääntöjen mukaan. Jotkut niistä pohjautuvat muinaisskandinaavisista mytologioista. Seuraavassa esimerkkilista tällaisista nimistä.


AUTENTTISIA NORJALAISIA NIMIÄ:

NAISET
Embla
Leikny
Riborg
Veslemøy

MIEHET
Ansgar
Botolv
Eilert
Endre
Gaute
Gorm
Halvdan
Kolbein
Leidulf
Sindre
Sjur
Tale
Tarjei

3.1.2008

The Greater Helsinki Vision - puistokäytävistä käytäväpuistoihin















Näinkin kapeaan puistokaistaleeseen halutaan työntää vielä taloja, väärinymmärretyn metropolitahtotilan nimissä.
Kuva: Inge Martonen

Helsingin vuoden 2050 visiota suunnittelevan kilpailun voittaneeseen ehdotukseen "Emerald" voi tutustua klikkaamalla otsikkoa.

Ehdotuksessa on hyvääkin. Kilpailun lähtökohta, jossa tunnustetaan seudullisen suunnittelun tarve, on sinänsä hyvä. Helsinki ei ole saari, vaan niemi, ja tästä lähtökohdasta johtuvat esimerkiksi ne liikenteelliset ongelmat, joita seuraa pääkaupunkiasemastamme.

Voittaneen ehdotuksen runko näyttää perustuvan alkuperäiseen puutarhakaupunki-ideaan; niille, jotka eivät tunne Ebenezer Howardin alkuperäistä visiota suur-Lontoosta, mainittakoon, että kyse on metropolia ympäröivistä pikkukaupungeista, jotka olisivat elinkeinorakenteeltaan suunnilleen omavaraisia (ei tapahdu, ympäristökunnista sukkuloidaan Helsinkiin töihin, opiskelemaan ja hurvittelemaan), metropoliin raideliikenteellä yhdistettyjä (suunnitelman esittämisen aikana ei ole olemassa raideyhteyttä mm. Pornaisiin, Nummelaan, Vihtiin tai Nurmijärveen; muukin joukkoliikenne on lähinnä nimellistä) joita reunustaa vihervyöhyke. Olisin toivonut ehdotukselta selkeää kannanottoa pk-seudun yhdistämisestä, sillä sekin tiivistäisi metropolirakennetta; ehdotuksen kartta näyttää pönkittävän nykyisiä kuntakeskuksia, eli Tikkurilaa ja sitä, jolla ei edes ole nimeä, eli Espoota.

Ideakilpailun voittaneen ehdotuksen nimikin "Emerald" vie ajatukset kaupunkipuistoihin, Frederick Law Olmstedin ideoimaan Bostonin puistoverkostoon Emerald Necklace. Richard Sennettin mukaan ensimmäiset kaupunkipuistot on synnytetty aikansa merkittävimmissä metropoleissa; ensin Pariisin Bois de Boulogne ja Lontoon St. James Park, sitten New Yorkin Keskuspuisto. Kaupunkipuistot on todettu tarpeellisiksi suurkaupunkilaiselle elämäntavalle, sillä ne suovat mahdollisuuden epämuodollisiin kohtaamisiin ja ne ovat välttämättömiä viherkeuhkoja ja kansanterveydelle hyödyllisiä; aikanaan katsottiin jopa, että ne tukevat suurkaupunkielämälle välttämätöntä suvaitsevaista moraalia. Jos kerran Helsinki niin kovasti hinkuu metropoliksi, kannattaisi muistaa nämä opetukset kaupunkipuistojen tärkeydestä.

Rantaviiva menee ehdotuksen kartassa monin paikoin poikki, eli rannoista tulee onnekkaiden ranta-asukkaiden yksityisomaisuutta, ja Vironniemen ympäri hölkkääminen tai pyöräily tulee mahdottomaksi. Samalla voitaneen haudata ehdotukset merellisen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi, sillä ehdotuksessa aiotaan ottaa asuntokäyttöön useita saaria.

Ehdotus kuitenkin näyttäisi antavan eväitä nykyisten kaupunkimetsien (mm. Mustavuoren-Sipoonkorven) ja laajasti ymmärretyn Keskuspuiston aseman tunnustamiseen; tosin viheralueet aiotaan ehdotuksessa reunustaa talomuureilla. Tällöin toki nykyistä useammalla olisi suora pääsy viheralueille, joista tulisi ahtaita, varjoisia, reunoiltaan nakerrettuja loukkoja.

Jotkut vision kartassa alueille annetuista epiteeteistä kuulostavat mahtipontisuudessaan perusteettomilta. Mikä ihmeen "global town"? Ehkä kuitenkin Vironniemen-Kallion alue on kansainvälisempi kuin esimerkiksi Luoteis- Helsinki tai Länsi-Vantaa... Tai "lake corridor", joka myötäilee Tuusulanjärveä, on hassusti nimetty ja harhaanjohtava. Koko Espoon pohjoispuoliskohan on käytännössä yhtä repaleista järvivyöhykettä, ja nimitys johtaa ajatukset sinne, ei Keravalle, Tuusulaan ja Järvenpäälle. Ymmärrän, että jokaiselle alueelle halutaan antaa niiden ominaislaatuaan (-vahvuuttaan?) kuvaava nimitys, mutta ehkä Global Town voitaisiin nimetä Duke Ellingtonin biisiä mukaellen "Take the M-train" tai Lake Corridor vaikka "Sibelius tai Artistic Village Corridoriksi".

Ehdotuksessa käytetään myös nimitystä kaupunkilainen tai kaupunkimainen eli urban liian vapaasti; kaupunkia ei voi keksiä, se kehkeytyy ihmisten toiminnan, historian ja merkityksenannon myötä. Kaupungista ei seuraa kaupunkimaisuutta tai kaupunkilaisuutta. Siksipä esimerkiksi Tapiolasta, Leppävaarasta, Matinkylästä, Espoonlahdesta, Myyrmäestä, Marja-Vantaasta tai Tikkurilasta ei saa kaupunkimaisia, ei vaikka ne hukuttaisi täyteen taloja mallia 20 000 asukasta per neliökilometri. Ehdotuksessa pitäisi tunnustaa se, että pk-seutu on tosiasiassa yksikeskustainen, ja vain yksi keskusta voi olla keskustamainen.